Aikamme suuria kysymyksiä: pitääkö parkkialueella olla puomi vai ei?

Moovy-palvelun ja sen käyttäjien kannalta on samantekevää, onko pysäköintihallissa tai -alueella puomeja vai ei. Sisään- ja ulosajoon Moovylla ei autoilijan tarvitse suorittaa erillisiä toimenpiteitä.

Koska aiheesta kuitenkin saa lukea erilaisia väittämiä puoleen jos toiseenkin, mielestäni on paikallaan tarkastella näitä väitteitä mahdollisimman objektiivisesti ja kokemukseen perustuvan tiedon perusteella. Alla on kahdeksan tässä asiayhteydessä esitettyä väitettä ja tulkintani väitteiden merkityksellisyydestä ja paikkansapitävyydestä.

Väite 1: Puomittoman pysäköinnin välityskyky on moninkertainen puomilliseen verrattuna.

Välityskyvyllä tarkoitan sitä, kuinka nopeasti pysäköintialue ottaa autoja sisään ja päästää niitä ulos. Väite pohjautuu vertailuun lipukkeellisen puomillisen pysäköinnin ja rekisterintunnistukseen perustuvan puomittoman pysäköinnin välillä, jolloin välityskyvyssä on eroa puomittoman eduksi. Mutta kun vertailukohdaksi puomittomalle otetaan rekisterintunnistukseen perustuva puomillinen pysäköinti, ei eroa käytännössä ole. Ajonopeuksia tulee joka tapauksessa hidastaa rekisterintunnistusta varten, jolloin puomin hidastava vaikutus on minimaalinen.

Väite 2: Puomiton pysäköinti syöttää ajoneuvoja halliin kerralla enemmän kuin hallin sisäiset liikenneväylät pystyvät käsittelemään

Tästä hallin sisäisestä ruuhkautumisesta ei ole konkreettista näyttöä. Se perustuu oletukseen siitä, että vilkas halliin johtava ajoväylä syöttää ajoneuvoja halliin jatkuvana virtana. Useimmissa tapauksissa hallin omat sisäänajoväylät hidastavat ja rytmittävät sisään ajavaa liikennettä niin, että ajoneuvot ehtivät löytää paikkansa hallista ilman ruuhkautumista.

Väite 3: Kiintiönhallinta ei toimi puomittomassa pysäköinnissä

Kiintiöllä tarkoitan tietylle käyttäjäryhmälle tai pysäköintituotteelle määriteltyä yhtäaikaisten ajoneuvojen maksimimäärää. Puomillisessa pysäköinnissä kiintiön ylittävän ajoneuvon pääsy voidaan estää, eli puomi ei avaudu. Tässä mielessä kiintiönhallinta ei voi toimia samalla tavalla puomittomassa kuin puomillisessa pysäköinnissä. Kiintiönhallinta onkin siksi rakennettava eri lähtökohdista puomittomassa hallissa. Yksi tapa on soveltaa kiintiön ylittävän autoilijan pysäköintiin jotain ylibuukkaussääntöä, joka voi olla esimerkiksi eri tariffi. Tämä edellyttää että autoilija saa tiedon kiintiön ylityksestä sovellukseensa tai opasteista ja ylittää kiintiön tästäkin huolimatta tietoisesti.

Väite 4: Puomiton pysäköinti aiheuttaa hallin omistajalle tulonmenetystä

Tulonmenetyksen ajatellaan aiheutuvan piittaamattomista autoilijoista, jotka poistuvat maksamatta pysäköintiä. Tällaisille autoilijoille voidaan lähettää pysäköinnistä jälkikäteen lasku, jossa pysäköintimaksuun on lisätty laskutuslisä. Laskun vastaanottaja on ajoneuvon haltija- tai omistaja, jonka tiedot on saatavilla Tarficomin tietopalvelun kautta.

Väite 5: Puomien hankinta- ja ylläpitokulut ovat korkeita

Laadukas puomilaite on huoltovapaa ja kestää jopa vuosikymmenen. Hankintahinta on koko elinkaarta ajatellen kohtuullinen. Puomin toiminnallisuuteen vaikuttavat myös muut tekijät kuin itse puomilaite, kuten turvalaitteet jotka estävät puomin sulkeutumisen jos ajoneuvo on sen kohdalla. Turvalaitteissa ja niiden tunnistimissa voi tapahtua vikaantumisia elinkaaren aikana.

Väite 6: Puomit ovat usein epäkunnossa

Syy puomin aukeamattomuudelle on hyvin harvoin itse puomilaitteessa. Virhe tai vika löytyy yleensä järjestelmästä, joka tunnistaa ajoneuvoja, valvoo kulkuoikeuksia ja ohjaa puomeja. Puomittomassa pysäköinnissä tunnistamisen ja kulunvalvonnan virhe ei estä sisäänajoa, mikä on autoilijan kannalta hyvä asia. Virhe tulee vastaan jossain muussa asiointiketjun vaiheessa.

Väite 7: Puomittomassa hallissa syntyy vaaratilanteita, kun autoilijat ajavat vastakkaiseen ajosuuntaan varsinkin sisäänajokaistalla

Väärään ajosuuntaan ajamista voi tapahtua, jos autoilija yrittää välttyä maksamiselta, mutta suurin syy on puutteellinen opastus hallissa. Ajoympäristö ja ulosajo-opasteet tulee toteuttaa siten, että ajaminen kulkusuuntaa vastaan ei tapahdu yleisiä liikennesääntöjä noudattaen vahingossa.

Väite 8: Puomilla toimiminen on joillekin autoilijoille pelottavaa ja kynnys hallipysäköinnin käyttämiselle

Itse puomilaite tuskin pelottaa ketään. Pelot kohdistuvat ennemminkin asiointiin automaattien, lipukkeenantajien ja etenkin maksukassojen kanssa tai turvattomuuden tunteeseen. Asiointitilanteet automaateilla voivat aiheuttaa paineita, kun muita autoilijoita on jonossa selän takana. Samoin automaatin käyttäminen ajoneuvon sivuikkunasta voi olla joillekin autoilijoille hankalaa. Lipukkeettomuus poistaa automaatit sisään- ja ulosajoista, jonka jälkeen kulku on yhtä vaivatonta, oli hallissa puomit tai ei. Kun vielä maksuautomaatilla asioinnin tarve poistetaan asiakkuuteen perustuvalla veloittamisella, viimeinenkin tekniikasta aiheutuva asioinnin kynnys on poistettu. Jäljelle jää pysäköintiympäristön toteuttaminen asiakasystävällisesti ja turvallisesti: selkeät opasteet, leveät pysäköintiruudut, riittävä valaistus ja yleinen siisteys.

Pysäköintiratkaisujen toimittajat argumentoivat tietenkin oman puomillisen tai puomittoman ratkaisunsa puolesta ja esittävät ratkaisuaan puoltavia, asiakkaalle merkityksettömiäkin, perusteita. Tärkeintä on löytää asiakkaalle sopiva ja asiakkaan kohteessa toimiva ratkaisu – asiakaslähtöisyys teknologialähtöisyyden edelle.

Teksti: Ali Lattunen / Moovy / Finnpark