Smart City ja Smart Mobility: kaikki tiet johtavat dataan

Smart City on termi, joka kuulostaa fiksulta ja modernilta. Mutta mitä se oikeasti tarkoittaa?

Tampereen kaupungin elinvoima- ja kilpailukykypalvelualueen johtaja Teppo Rantanen jakaa Tampereen osalta Smart City -termin kolmeen osaan.

”Otamme kaupungin kehittämiseen laajan tulokulman: tässä ei puhuta vain teknologiasta vaan ennen kaikkea siitä, miten voimme helpottaa asukkaan arkea”, Rantanen aloittaa.

Tampereen kohdalla yksi päätavoite on luoda hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä.

Lopputuloksena on sekä arkisessa elämässä että imagoltaan moderni ja älykäs kaupunki.

Kun tavoitellaan parempaa arkea, liikkuminen on kaupunkielämässä todella iso teema. Mitä sitten on “älykäs liikkuvuus”, smart mobility?

Teppo Rantanen jatkaa samoilla linjoilla kuin Smart City -tulkinnassaan. Kyse on isommasta kokonaisuudesta kuin mitä autoilu, joukkoliikenne tai muu kaupunkiliikkumisen muoto äkkiseltään tuovat mieleen.

Lataa Moovy App Storesta tai Google Playsta, ja sinulla on yksi matkahuoli vähemmän.

Smart Mobility – kolme erilaista tulevaisuuden näkymää

”Avoimia kysymyksiä on paljon, ja ne ovat isoja kysymyksiä”, Rantanen sanoo.

Esimerkiksi tekniset ratkaisut voivat jossain uudessa keksinnössä olla hyvinkin kätevästi toteutettu, mutta taustalta puuttuu toimiva liiketoimintayhtälö.

Onko kyseessä pohjimmiltaan ihmisten fyysinen liikuttaminen, eli mikä liikenneväline (auto, bussi, juna, pyörä jne.) vie ihmisen paikasta A paikkaan B? Vai onko tärkein kysymys kuitenkin data eli se, kuka hallitsee ihmisten liikkumista koskevan tiedon? Parhaita esimerkkejä datan hallinnan taloudellisesta merkittävyydestä ovat nykyään Facebook ja Google.

”Tulevaisuudessa data voi olla arvokkaampi kuin itse konkreettinen kuljetusbisnes”, Rantanen sanoo.

Tietoturva ja yksityisyyden suoja ovat meidän aikamme suurimpia oikeuskysymyksiä ja tulevat ajankohtaiseksi missä tahansa teknisessä ratkaisussa, jossa käsitellään ihmisten henkilötietoja.

Kuka siis vastaa kokonaisuudesta, ja mikä tällaisessa yhtälössä on esimerkiksi kaupungin tai muun julkisen toimijan rooli?

Tampereen kaupungin Teppo Rantanen esittää kolme erilaista tulevaisuuden skenaariota kokonaisuuden hallinnalle:

• Winner takes all eli yksi operaattori. Tällöin johtavaan asemaan nousee edelläkävijäfirma, joka saa ratkaisevan etulyöntiaseman.
• Public transportation takes all. Tämänkaltaista roolia harva julkinen toimija omaksuu, joskin pääkaupunkiseudulta tällaisiakin toiveita on kuultu.
• Roaming ecosystem.

Rantanen pitää kiehtovimpina kolmatta vaihtoehtoa, joka tarkoittaa sitä, että käytettävissä teknisissä ratkaisuissa on avoimet rajapinnat, jotka mahdollistavat useita eri toimijoita. Kyseessä olisi hajautettu avoin malli, joka houkuttelisi kilpailua. Kilpailijat saattaisivat olla moniltakin aloilta, Facebookin ja Alphabetin (Google) kaltaisten jättiläisten lisäksi yhtä hyvin teleoperaattoreita, VR:n kaltaisia liikennetoimijoita tai aivan uusia yrittäjiä.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä?

Älykkääseen mobiiliapplikaatioon perustuvassa konseptissa ihminen saa liikkuessaan paikasta A paikkaan B prosessin alusta loppuun kaiken relevantin tiedon ja avun yhdestä sovelluksesta. Järjestelmä tietää aiemman perusteella hänen henkilökohtaiset preferenssinsä ja osaa neuvoa konkreettisella tasolla parhaan ratkaisun: ”Käytä näitä ja näitä välineitä, niin olet perillä aikaan X”.

Henkilökohtaiset preferenssit voivat sisältää terveydellisistä syistä valittavia kulkuvälineitä tai ympäristöystävällisyyttä. Kaikki liikuntamuodot ja pysäköintitavat ovat mukana vaihtoehdoissa. Maksaminen hoituu tietenkin myös sovelluksen mukana.

Kuten kaikissa teknisissä edistysaskeleissa, nuorisolle ja iästä riippumatta niin sanotuille varhaisille omaksujille on helpointa siirtyä käyttämään uudenlaisia urbaanin liikkumisen palveluja. Tällöin kuluttajan kysymykset ovat yksinkertaisia. Auttaako tämä sovellus oikeasti minua? Saanko siitä taloudellista etua? Varsinkin taloudellinen etu, jopa hyvin pieni sellainen, saattaa herkästi muuttaa ihmisten käyttäytymistä.

Hiilineutraalius on pitkällä tähtäimellä tämänkin ajattelun päämääränä, mutta ei ole realistista olettaa esimerkiksi autoilun katoavan kaupungista noin vain.

”Autoilu ei tule poistumaan, mutta onko lopullinen suunta sähköautoissa vai jossain muussa, jää nähtäväksi. Esimerkiksi 20 vuoden päästä olemme viisaampia”, Teppo Rantanen sanoo.

”Jos preferensseistä puhutaan, ihmisellä tulee ensimmäisenä mukavuus. Siksi en usko pakottamiseen, vaan siihen, että edetään askel askeleelta.”

Lataa Moovy App Storesta tai Google Playsta, ja sinulla on yksi matkahuoli vähemmän.

Kuva: Business Tampere / Mirella Mellonmaa.