Paljon on ollut puhetta robottiautoista, mutta entäpä automatisoitu pysäköinti, tai kansankielellä robottiparkkeeraus? Muun muassa sitä tutkitaan Tampereella VTT:n 13 henkilön tiimin voimin. Tiimin päähenkilöt ovat tosin autot nimeltään Marilyn ja Martti. Niiden avulla testataan myös robottiauton kehitysnäkymiä suomalaisissa ajo-olosuhteissa.

”Emme kehitä automaattisen auton prototyyppiä tai kilpaile autotehtaiden kanssa, mihin emme tietenkään pystyisikään”, kuvailee VTT:n erikoistutkija Ari Virtanen, joka työskentelee täysin paikallisessa tiimissä Tampereen Hervannassa.

”Molemmat autot ovat tutkimusalustoja, joihin luodaan uusia ominaisuuksia tai muokataan vanhoja. Ne on myös rakennettu niin, että yhteistyö yritysten kanssa on mahdollisimman helppoa.”

Lataa Moovy App Storesta tai Google Playsta, ja sinulla on yksi huoli vähemmän!

Automatisoidussa pysäköinnissä käytetään niin sanottua esineiden internetiä eli IoT:tä (englanniksi Internet of Things). Mitä hyötyä sitten olisi siitä, että ihminen ajaisi autonsa pysäköintialueen tai -laitoksen eteen ja tekniikka huolehtisi lopusta?

Autoja mahtuisi samaan tilaan enemmän, koska ne voitaisiin pysäköidä lähemmäksi toisiaan ilman törmäysriskiä tai avautuvien ovien aiheuttamia kolhuja. Koko pysäköinnin logistiikka voitaisiin toteuttaa tehokkaammin, autojonot ja -ruuhkat helpottuisivat. Valaistuksessa ja ilmanvaihdossa säästettäisiin, kun ihmisten ei tarvitsisi liikkua pysäköintitilassa.

Ongelmana on se, että maan alla GPS-järjestelmä ei toimi, joten tarvitaan vaihtoehto, joka olisi helposti asennettavissa autoihin ja pysäköintilaitoksiin. Marilynin testatessa automaattista pysäköintiä on käytetty UWB (Ultra Wideband) -radioteknologiaa.

Miten robottiauto selviää suomalaisesta lumihangesta?

Marilyn ja Martti ovat saaneet myös erityisen suomalaisen roolin robottiauton ominaisuuksien testaamisessa.

”Keskitymme nimenomaan suomalaisiin ajo-olosuhteisiin”, Ari Virtanen kertoo.

Lapin Muoniossa on kymmenen kilometrin pituinen Aurora-niminen älytien pätkä. Se on varustettu erilaisilla antureilla, joista kertyy runsaasti tutkittavaa dataa.

Alan miesten ja naisten termeillä ”anturidataa on kerätty teratolkulla”. Biteissä tera tulee megan ja gigan jälkeen ja tarkoittaa biljoonakertaista eli kymmentä potenssiin 12.

Tutkittavat haasteet voivat olla hyvin konkreettisia. Miten esimerkiksi lumipölly näkyy antureissa ja saisiko sen jollain algoritmilla pois?

Miksi robottiautoja kehitetään?

Motivaatio kaikelle tälle tutkimustyölle ja käytännön testaamiselle on lopulta yksinkertainen. VTT:n tiimi ei halua tuottaa Powerpoint-esityksiä vaan käytännön elämää helpottavia ratkaisuja.

Älyliikenteen sovelluksilla pyritään parantamaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Ruuhka-ajossa autojono voisi esimerkiksi liikkua ilman haitariliikettä, kun ruuhka-ajoavustin hoitaisi auton ajamista ilman viiveitä tai sairauskohtauksen iskiessä auto pysyisikin omalla kaistallaan ja osaisi pysähtyä hallitusti tien reunaan ja hälyttää apua paikalle.

”Nykyään tiet ovat tukossa ja kulkeminen on monesti vaikeata. Voiko liikenne joskus olla täysin automatisoitua, ja onnistuuko se myös suomalaisissa sääolosuhteissa?”, Virtanen kysyy.

VTT:n tiimi, Marilyn ja Martti tekevät oman osansa asian selvittämiseksi.

Lataa Moovy App Storesta tai Google Playsta, ja sinulla on yksi huoli vähemmän!